Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.

Ps.  91.4


Minulle on tämä psalmi kohta rakas ja tärkeä. Minulla on ahdistusta ja on ollut vaikeaa, joskus on ollut
vaikeita ihmissuhteita jotka ovat uhanneet elämääni niin olen saanut kokea todeksi psalmin kohdan.
Olen saanut kokea että olen saanut olla Jumalan siipien alla ja minua on varjeltu kaikelta pahalta ja ne
vaikeat tilanteet ovat selvinneet. Jumala Taivaallinen Isä on auttanut ja Hän on varjellut.

Talvikuvia

Lunta penaan oksilla. Klikka kuvaa suuremmaksi.

Lunta

Lunta puunoksilla,otin kuvan joulupäivänä 25.12.2014. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

JEESUS

Sinä syntini päällesi sälytit,
kaikki tuskat puolestain kärsit.
Veres vuotava minut puhtaaksi pesi,
kuin puhtain, kirkkain lähteen vesi.

Minä uutta elämää Sinussa,
saan elää lahjana uskossa.
Sua riemuin kiittää ja ylistää,
sydän täynnä kaipaavaa ikävää.

Sinä hylkää et taivaan lapsosta,
jonka nostit kadotukaen kuopasta.
Sinä hellien hoivaat ja rakastat,
niin hyvää huolta pidät omastas.

Kiitomielellä jatkaa saa kulkua,
kanssa lasten taivaan sukua.
Heidän kanssaan saan kasvaa uskossa,
Toinen toistamme lujittaen armossa.

Pyhä Henkes voimana matkallamme,
sanas näyttä tietä oppaanamme,
kun kuljemme kohti taivasta,
kohti ikuista pääsyä maan vaivasta.

Ei taivaassa itkua, ei yön varjoja,
ei sairautta, ei ruumiin vaivoja.
Siellä kieli kiitosta ainiaan laulaa.
Ei viritä mikään tiellemme paulaa.

Siellä Jeesus itse oot vastassa meitä,
kun kulkumme loppuu tän maailman teitä.
Luo Taivaan Isän sinä johdatat meidät,
niin iäti saamme pitää lähellä teidät.

                  Rakas Jeesus,
                   uuden vuoden nimessäsi alamme.
                   RISTINPUUHUN
                   katseen luoden
                   eteenpäin taas kuljemme!



Hyvää ja siunattua Uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Hyvää ja siunattua joulua kaikille blogini lukijoille ja Onnellista Uutta vuotta2015!
Jään nyt joulutauolle ja palaan uuden vuoden jälkeen blogiini.

Kotiin kaipuu

Oonko onnelinen päällä maan, vai onko oloni outo ja vieras?
Onhan kotini tähtien takana, koti kultainen ja kirkas.

Mä sinne päästä jo tahtoisin, luo Isäni rakkaan ja armaan.
Irti päästä kahleista maailman, pois riisua huntuni harmaan.

Ilo siellä mut saavuttaa ikuinen, luona Ylkäni verisen rakkaan.
Hän vapaaksi osti mut syntisen, otti omakseen velkani raskaan.

Hartahasti oottavi sydän vaan, kotiin pääsyä Jeesuksen luokse.
Mä kohta jo siellä olla saan, elo mainen on jäänyt taakse.

Siellä kohtaan rakkaan Vapahtajan, iät kiittää Häntä saanen.
Myös Jeesukseen uskoneet omaiset, siellä jälleen nähdä voinen.